Aina puhutaan että moni ruoka-aine mitä on tottunut ostamaan kaupasta valmiina purkissa maistuu huomattavasti paremmalta kun näkee vaivan ja tekee sen itse. Harvemmin olen edes ajatellut ottaessani pestopurkkia kaupan hyllyltä, että tuonkin voisi tehdä helposti itse. En tiedä maistuuko se paremmalta siksi kun on itse väätänyt ranteet ruvelle morttelin kanssa vai onko maku oikeasti niin paljon parempi. Todennäköisesti se johtuu molemmista seikoista. Hankin jokin aika sitten ZenGrow kotipuutarhan jolla olen nyt kasvatellut Basilikaa jota käytin pestoonkin. Ja kyllähän se on fakta että jos jaksaa nähdä vaivaa ja väntää itse kaiken alusta alkaen, maistuu ruoka jo senkin takia paremmalta. Tämä satsi ainakin katosi todella nopeasti parempiin suihin eli säilyvyysongelmaa ei varmasti pitäisi päästä syntymään.
Nyt itse pestoon.
Peston voi tehdä myös tehosekoittimella, mutta vain joku vässykkä voisi olla niin laiska. Eli nyt se mortteli esiin sieltä mummon komerosta. Johan nimi pestokin juontaa juurensa italialaisesta jauhamis-verbistä. Eli ei muuta kun morttelit soikeiksi.
Tähän töhnään tarvitset
2 ruukkua basilikaa
n. desi pinjan siemeniä
n. desi parmesan juustoraastetta
pari valkosipulin kynttä
ripaus suolaa
ripaus pippuria
1,5dl hyvää oliiviöljyä
Heitä mortteliin parin basilikaruukun lehdet. Paahda pinjansiemeniä hiukan kuivalla pannulla, älä polta. Pistä siemenet, valkosipulinkynnet ja juustoraaste perään ja aloita hervoton survominen. Lorota joukkoon oliiviöljy ja mausta suolalla ja pippurilla. Survo morttelissa tasaiseksi tahnaksi. Jos meinaa mennä liian tiukaksi voit ohentaa hiukan vedellä. Anna maustua jääkaapissa niin kauan kuin maltat olla syömättä=)
Tarjoile vastapaistetun ciabattan kanssa.
Ps. Seuraava mortteliprojekti taitaa olla kunnon tapenade
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti